Tk 3 – sarjan vetureita käytettiin tavara- ja järjestelyjunissa kaikilla rataosilla ja varikoilla tavara- ja järjestelyvetureina. Lisäksi niitä käytettiin seisakkeilla pysähtyneissä henkilö- ja sekajunissa sekä ketteryytensä ansiosta vaihtotöissä.

Höyryveturi Tk3 1168 valmistui vuonna 1952 Lokomon tehtailla Tampereella, valmistusnumeronaan 164. Veturi palveli Valtion Rautateillä mm. Oulun seudulla, aina vuoteen 1970, jolloin se sijoitettiin kriisivarastoon Lievestuoreelle. Veturin ruostuminen jatkui rauhassa Haapamäen veturipuistossa vuoteen 1997, jolloin se pelastettiin romutukselta ja siirrettiin korjattavaksi Pasilaan. Höyryveturi Tk3 1168 entisöitiin vuosina 1997-1999. Tällä hetkellä se on ainoa museoliikenteeseen kunnostettu Lokomon tehtaan tuotantoa edustava Tk3 -sarjan höyryveturi. Veturia säilytetään nykyään Porvoossa josta se myös liikennöi tarpeen vaatiessa muualle Suomen rataverkolle. Tk3 1168 on ollut usein vuoden eniten liikkennöinnyt höyryveturi,niin kilometrimäärältään kuin liikennepäivienkin suhteen. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa että se on 10 vuoden aikana vakiintanut asemansa yhtenä Porvoon nähtävyyksistä. Vuotuiset matkustaja määrät ovat Porvoonradalla, pääasiassa Porvoo-Hinthaara 4600(2006) 3400(2007) välillä.Veturi on myös osoittautunut erittäin toimintavarmaksi höyrykäyttöiseksi vetolaitteeksi, teknisen vian takia on vain kerran jouduttu peruuttamaan sovittu liikennöinti.

Valtionrautateille tuli 1940 -luvun lopulla tarvetta väliraskaalle, kevyeseen vaihtotyöpalvelukseen pienehköille ratapihoille sopivalle dieselveturille korvamaan työssä käytettyjä kustannuksiltaan kalliita höyryvetureita. Tähän tarpeeseen ja teollisuuslaitosten käyttöön Valmet Oy kehitti Move -sarjan veturit. Vetureita rakennettiin yhteensä 71 kappaletta, joista Valtionrautateillä oli 37.

Finnish Chemicals Oy hankki 1970-luvulla Move-veturit numerot 551 ja 464. Nämä korvasivat vanhan ”Kiskokallen” ja vuosimallia 1947 olleen Move3 -veturin, joka nykyisin on kunnostettuna Toijalan veturinmuseossa.. Uudet veturit palvelivat ahkerasti kahdessa vuorossa aina 2000- luvun alkuun saakka, jolloin ne siirtyivät, Äetsän tehtaan kloorin valmistuksen loppumisen takia toisarvoisempiin työtehtäviin. Rautatiekuljetusten vähäisyyteen vaikutti tavarakuljetusten siirtyminen kustannuspaineiden takia kumipyörille. Höyryraide Oy osti veturit syksyllä 2006, jolloin ne myös siirrettiin lavetilla Suolahteen. Vetureiden hankintaan oli kaksi syytä. Ensimmäinen syy oli se, että Höyryraide Oy halusi pelastaa veturit romutukselta. Toinen syy puolestaan arkinen vaihtotyöveturin ja työkoneen tarve Suolahden veturitallilla. Move –dieselveturi on ollut tarpeen mm. kunnostuksen alla olevan höyryveturi Hv3 995:n siirrossa sekä matkustajavaunujen vaihtotyössä Suolahden Wanhan Aseman raiteistolla. Myös Keitele-Museo Oy on tarvinnut Move-dieselveturia Rautatiemuseolta deponoidun höyryveturi Tk3 1150 sekä vaunujensa siirtotöihin.

Kesällä molemmat Move- veturit puhdistettiin painepesurilla, korjausmaalattiin sekä tehtiin käyttöhuollot. Vanhempaan Move- veturiin nro 464 tehtiin ennen sen heinäkuussa tapahtunutta käynnistystä, mm.sähkölaitteiden huolto, ruostevaurioiden korjaus ja moottorin täyshuolto. Lisäksi sen hytti siivottiin ja maalattiin. Yleisöllekin vetureita on esitelty. Uudempi Move- veturi nro551 oli Ystävän tuvan-kevättapahtumassa Suolahden Vanhalla Asemalla maaliskuussa 2007. Syyskuussa Suolahden veturitallilla oli Höyryraide Oy:n järjestämä Veturitallin avoimet ovet- tilaisuus. Tuolloin vanhempi Move 464 kuljetti matkustajavaunussa yleisöä Suolahden sataman ratapihalla. Myös suolahtelaiset päiväkodin lapset ovat saaneet lokakuussa 2007 nauttia Move-veturin vetämästä junakyydistä. Lisää käyttötarkoituksia vetureille pyritää kehittämään jatkossakin, jotta ne säilyvät toimintakykyisinä vetolaitteina.

Syksyllä 2003 VR Oy myi Höyryraide Ay:lle kunnostettavaksi Oulun muistomerkkiveturin, joka muuten olisi joutunut romutettavaksi.

Höyryveturi Hv3 nro995 on valmistunut Lokomon tehtaalla Tampereella 1941.Veturia käytettiin pääasiassa pika-ja henkilöjunissa aina vuoteen 1970 saakka. Viimeinen käytössäoloaikainen sijoituspaikka oli Seinäjoen varikko.Veturi oli käytössä ainoastaan 29 vuotta, joka on lyhyt aika höyryveturin käyttöajaksi. (Joillakin vetureilla käyttöaika jopa 60vuotta.)Hv -sarjan veturit (Hv1,Hv2,Hv3) olivat nopeutensa, toimintavarmuutensa ja taloudellisuutensa ansiosta yleisimpiä henkilöjunan vetäjiä. Vasta 1960-luvun loppupuolella linjakäyttöön suunnitellut dieselveturit syrjäyttivät ne henkilöliikenteestä. Vuotuinen linja-ajon määrä vetureilla oli n.200.000 km. Hv3 -vetureita rakennettiin yhteensä 24 kappaletta. Näistä enää kolme veturia on jäljellä: Hv3 nro 781 Keravan asemalla muistomerkkinä, Hv3 nro 998 Haapamäen Höyryveturipuistossa ja kunnostettavana oleva. Hv3 nro 995.

Hv3 nro 995 -höyryveturin kunnostussuunnitelma

Höyryveturin siirto Oulun asemalta korjaukseen Suolahteen(veturitalliin) toteutettiin toukokuussa 2004. Veturin purkaminen siirtoa varten suoritettiin Oulussa, veturin tenderi irrotettiin veturista ja kaikki irtonaiset ja helposti irtoavat osat irrotettiin veturista. Tässä työssä tarvittiin myös hitsausvälineitä osien irrottamiseksi Lisäksi veturin jarrulaitteet ja muut kuljetusta haittaavat osat kiinnitettiin tai irrotettiin mm.höyrypillit veturin katolta. Siirron maanteitse ja veturin noston Oulussa suoritti Hongisto Oy. Se oli ainoa nostokoneyritys Oulussa, jolla oli tarpeeksi suuri nosturi veturin nostamiseen sen muistomerkki raiteelta. Veturin ja tenderin nosto kuljetuslavetilta ja laskeminen raiteille Suolahden satamassa Jyväskylän Nostokonepalvelu suoritti kyseisen tehtävän. Sillä oli tehtävään sopivaa kalustoa saatavilla.

Veturin entisöinti liikennekuntoiseksi

• Veturin hytin etulevyn, höyrykuvun, generaattori ja ilmapumpun irroitus ja nosto pois paikoiltaan
• Nostotyön suoritti Äänekoskelainen kuorma-autoilija Jauhiainen
• Kattilapeltien ja sylinteripeltien poisto
• Apulaitteiden irrotus veturista
• Varustimien irrotus kattilasta
• Veturin apulaitteiden ja varustimien kunnostusta
• Katkenneiden sidepulttien uusimisen, kattilakiven poiston, osa vaarnoista uusitaan
• Tulistinelementtien korjaamisen, savupesätyöt.
• Kattilan maalaustyöt lämmön kestävällä maalilla.

• Veturin purkutyöt on suoritettu omana työnä syksyn 2004 ja talven 2005 aikana
• Veturin osia on toimitettu kunnostettavaksi ja koneistettavaksi Fortum Oy:lle Äänekoskelle, Sukopal koneistamolle Sumiaisiin ja Äänekosken ammattikoululle
• Veturin kehystä ja pyörästöä on puhdistettu maalista, tectyl suoja-aineesta ja vuosikymmeniä vanhasta liasta.
• Veturin korjausta liikennekelpoiseksi jatkettiin 2006 mm. hiekkapuhaltamalla veturinkattila ja poistamalla kattilan kaikki tuli- ja lieskaputkista kolme(3)
• Veturin kattila mitattiin ja selvitettiin aineenvahvuudet tarkastuslaitoksen puolesta(Inspecta Oy) Kattilan putkilevyjen repeämät korjaushitsattiin pätevyyden omaavan hitsaajan toimesta.
• Veturin varusteiden ja apulaitteiden korjaamista jatkettiin omistajan ja oppisopimusharjoittelijan lisäksi yhden henkilön tilapäisellä työsuhteella
• Myös talkoolaisia on ollut 2-3 mukana kunnostamassa veturia.

Keväällä 2007 veturin jouset, laakerit ja akselit käytiin läpi mm. Öljyharjat uusittiin, akselinkaulat hiottiin ja jatkettiin miltei loputonta kehyksen puhdistamista. Valtaventtiili koneistettiin ja kiinnitettiin paikoilleen. Myös nokikaapin laajahkot ruostevauriot korjattiin kevään aikana. Veturin uudet tuli- lieskaputket on tilattiin Rolate Oy:ltä Masalasta. Putket toimitettiin lämpökäsiteltäväksi Mekaniikka tekniikka Oy:lle Kokkolaan. Putkien valmistuttua ja saavuttua Suolahteen, putkienpäät hiottiin ja ne asennettiin valmiiksi mankelointia varten. Jokioisten Museorautatie r.y:ltä saatiin lainaksi sopivan kokoiset mankelit ja myös Metsä-Botnia Oy:ltä saatiin lainaksi väännin jolloin työt voitiin suorittaa. Tulipesän päässä putket myös suojahitsattiin ja asenettiin kunnostettu höyrykupu paikoilleen.

Kattilan vesipainekoe suoritettiin 22.10.07 Inspecta Oy tarkastajan valvonnassa, omistajan, kattilanvalvojan ja muun työporukan turhaa jännittäessä työnsä tulosta. Muutama vuotava laippa ja pari tuliputkea pitää vielä korjata, ennen kattilan käyttötarkastusta. Tulistinelementit ponnistettiin ja seuraavana päivänä koeteltiin myös ilmasäiliöt. Työtä on teettäneet myös sylintereiden sihiputket, jotka olivat ruostuneet muodottomiksi, joten ne uusittiin kokonaan. Luistien kunnostus on myös alkanut niiden puhdistamisella: Pinttyneestä kiinnipalaneesta ja karstoittuneesta öljystä. Ilmasäiliöt on nyt maalattu ja tulistinelementit asennettu paikalleen. Nokikaapissa työtä teetti vielä vetoputkenjalan asentaminen ja jatkuvat betonin muurauksella, kun säät suosivat. Kattilan päälle on myös vedetty kunnostetut öljy- ja ilmaputket ja veturin pohjamaalaus on aloitettu

Veturin korjaamista jatketaan suunnitelman mukaisesti.

• Kokoonpanotyöt
• Puuttuvien osien hankinta; mm. kattilapellit on uusittava kokonaisuudessaan, osa venttiileistä ja putkistosta (imurien) puuttuvat kokonaan tai olivat korvattu näköiskappaleilla.
• Veturin tarvitsemat uudet mittarit on hankittu ja kunnostettu.
• Sähkötyöt: Sähköt uusitaan kauttaaltaan
• Loput tarvittavat koneistustyöt
• Eristystyöt
• Puutyöt. Lasityöt, verhostyöt: istuimet, selkä-ja käsinojat
• Maalaustyöt
• Koekäyttö-koeajo-liikennekatsastus

Hv3 995 –höyryveturin kunnostamisen alustava toiveikas valmistumisaika: 2009